Johtotehtävissä työskentelevä Luis: Uusi maahan­muutto­politiikka olisi ajanut minut pois Suomesta

Interview to Iltasanomat original here. Post for archiving purposes only.

KOTIMAA

Meksikolaistaustainen johtotehtävissä työskentelevä Luis Orozco arvostelee kovin sanoin uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa. Orozco joutui sosiaalisessa mediassa myrskyn silmään, kun hän kertoi ajatuksistaan tunnetuille poliitikoille.

Luis Orozco rakastaa Helsingin vihreyttä: luontoa ja puistoja.

Luis Orozco rakastaa Helsingin vihreyttä: luontoa ja puistoja. KUVA: SARI GUSTAFSSON

Heini Särkkä

29.6. 19:47

LUIS Orozco, 42, on juuri sellainen maahanmuuttaja, joita Suomi tarvitsee. Hän ei olisi täällä, jos hallituksen kaavailemat muutokset olisivat olleet aiemmin voimassa.

Orozco puhui omasta elämästään taannoin hurraavalle satapäiselle yleisölle Helsingin keskustakirjasto Oodin edessä.

– Olen isä, aviomies, työntekijä, yrityksen johtotehtävissä, thriathlon-klubin jäsen. Olin taloyhtiöni isännöitsijä. Olen tässä mielenosoituksessa teidän kanssanne, koska jos ehdotettu lainsäädäntö olisi ollut voimassa aiemmin, en olisi täällä.

Ainakin kolme Petteri Orpon (kok) hallituksen ajamaa muutosta olisi koskettanut suoraan suuren yrityksen tuotejohtajana työskentelevää miestä: 1. EU:n ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuus, 2. kolmen kuukauden määräaika uuden työn löytymiselle ja 3. Suomen kansalaisuuden tiukennetut ehdot.

  1. Hallitus kertoo ohjelmassaan, että se etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoiden lukukausimaksujen merkittävää nousua, Suomen ylioppilaskuntien liitto kertoo.
  2. Työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin työhön. Hallitusohjelman mukaan maasta on poistuttava, mikäli henkilö ei kolmen kuukauden kuluessa työn loppumisesta ole solminut uutta työsuhdetta.
  3. Hallitusohjelman mukaan kansalaisuuden ehtoja tiukennetaan niin, että asumisaika pidennetään kahdeksaan vuoteen. Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennetään.

https://twitter.com/chivacongelado/status/1670397979260272640

JUHANNUSTA edeltävänä viikonloppuna Orozco oli seuraamassa puolisonsa suoritusta Venlojen viestissä Porvoossa, kun hänet kutsuttiin Helsinkiin osoittamaan mieltä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä vastaan.

– Koin asian niin tärkeäksi, että totta kai tulin.

Seuraavana maanantaina hän törmäsi kotimatkalla raitiovaunussa kansanedustaja Nasima Razmyariin (sd) ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Ozan Yanariin. Kumpikin kertoi tapaamisesta Twitterissä.

Osa keskustelijoista leimasi Orozcon kertomuksen muun muassa ”tuhannen ja yhden yön saduksi”, koska Razmyarin alkuperäisestä twiitistä voi saada käsityksen, että mies on toimitusjohtaja. Tarkalleen ottaen hän työskentelee Schibstedin tuotejohtajana.

– Minulle sanottiin Twitterissä, että miksi vastustat tätä politiikkaa, koska vastustamme vain ihmisiä, jotka tulevat tänne hyötymään järjestelmästä.

– Sanoin, että jos minut näkee kadulla, ei sitä näe päällepäin, mihin ryhmään kuulun, koska olen tumma, enkä näytä suomalaiselta.

Luis Orozco kertoo kohdanneensa Suomessa jonkin verran rasismia, mutta säästyneensä siltä viime vuosina.

Luis Orozco kertoo kohdanneensa Suomessa jonkin verran rasismia, mutta säästyneensä siltä viime vuosina. KUVA: SARI GUSTAFSSON

Samanlaisia maahanmuuttajia kuin minä on tuhansia. Esimerkiksi meksikolaisista osa työskentelee postissa, päiväkodeissa ja yritysten toimitusjohtajina.

Totuus on kuitenkin se, että valtaosa ulkomaalaistaustaisista ihmisistä ei vastaa heistä piirrettyä vastenmielistä stereotypiaa, Orozco sanoo.

– Samanlaisia maahanmuuttajia kuin minä on tuhansia. Esimerkiksi meksikolaisista osa työskentelee postissa, päiväkodeissa ja yritysten toimitusjohtajina.

Vallitsevien ennakkoluulojen vuoksi muualta tulevien on Suomessa vaikea saada koulutustaan vastaavaa työtä, vaikka koulutus olisi hankittu suomalaisessa yliopistossa, hän huomauttaa.

– Muutama viikko sitten tutustuin Ghanasta kotoisin olevaan nuoreen mieheen, joka oli valmistunut maisteriksi Vaasan yliopistosta, mutta työskenteli taksinkuljettajana.

MEKSIKON pääkaupungissa Méksikossa syntynyt Orozco muutti Suomeen opiskelemaan vuonna 2000. Kolme vuotta myöhemmin hän valmistui tietotekniikan insinööriksi silloisesta EVTEK-ammattikorkeakoulusta, joka nykyään tunnetaan nimellä Metropolia. Jo opiskeluaikana hän pääsi töihin Nokialle. Vuonna 2007 Orozco valmistui kansainvälisen liiketoiminnan maisteriksi Brysselissä.

– Menin opiskelemaan Brysseliin, koska ajattelin, että olin tullut Eurooppaan, mutta Euroopan laidalle. Halusin nähdä myös Keski-Eurooppaa, Orozco kertoo.

Dubain jälkeen olin vakuuttunut Suomen yhteiskuntamallista.

Belgian-opintojen jälkeen Orozco palasi Suomeen Nokian leipiin. Vuonna 2012 entinen matkapuhelinjätti alkoi olla vain varjo entisestään. Orozco lähti Nokialta vapaaehtoisen tukipaketin turvin tuhansien muiden tavoin. Tuolloin Nokia tarjosi irtisanotuille työntekijöilleen vapaaehtoisia tukipaketteja, joiden suuruus riippui työvuosien määrästä.

– Tajusin, että Nokialla työskentely oli kuin en olisi työskennellyt Suomessa, vaan eräänlaisessa Nokia-kuplassa. Se, mistä ei puhuta juurikaan on, kuinka moni kansainvälinen ammattilainen lähti Nokian kriisin jälkeen Suomesta.

Kun Orozco ei löytänyt uutta työtä Suomesta, hän lähti Dubaihin. Hän asui ja työskenteli Arabiemiraateissa neljän vuoden ajan, kunnes palasi vuonna 2017.

– Dubain jälkeen olin vakuuttunut Suomen yhteiskuntamallista. Siellä tienasin paljon, mutta kulut olivat valtavat. Omasta pussista piti maksaa kaikki, mitä täällä rahoitetaan verovaroin, kuten koulumaksut ja sairausvakuutukset.

Lisäksi Arabiemiraateissa vuokrat ja ruoka olivat valtavan kalliita ja sosiaaliset erot mittavia.

– On totta, että siellä veroja ei tarvitse maksaa, mutta yhtä kaikki käteen jää saman verran rahaa. En ole edes kovin sosialisti, mutta siellä vallitsee villi kapitalismi.

Jos silloin Suomen korkeakouluissa olisi ollut lukukausimaksut, olisin mennyt Saksaan.

VUOSIEN välissä Orozco meni naimisiin suomalaisen naisen kanssa. Opiskeluaikana tutustunut pariskunta sai kaksi lasta, jotka ovat nyt 10- ja 12-vuotiaita.

– Olen aina tehnyt töitä internetin parissa. Kun tulin tänne vuonna 2000, vaikutti, että Suomessa olivat kaikki teknologiat Nokiasta ja Linuxista lähtien. Olin jo menossa Saksaan ja puhuin saksaa. Jos silloin Suomen korkeakouluissa olisi ollut lukukausimaksut, olisin mennyt Saksaan.

Kun Orozco lähti Nokialta, hän oli työttömänä puolen vuoden ajan.

– Jos silloin olisi ollut voimassa kolmen kuukauden sääntö, minun kohdallani se olisi mennyt umpeen.

– Minua on lyöty baarissa ja päälleni on syljetty kadulla.

OROZCO on ollut Suomen kansalainen yhdentoista vuoden ajan. Hän kritisoi hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden asumisaikaa pidennetään kahdeksaan vuoteen ja asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennetään.

– Olen asunut Suomessa yli 18 vuotta, mutten kahdeksaa vuotta peräjälkeen. Puhun suomea ja olen täysin integroitunut Suomeen.

Meksikolaistaustainen mies kertoo kohdanneensa rasismia Suomessa useasti, mutta viimeiset kymmenen vuotta hän on säästynyt solvauksilta.

– Minua on lyöty baarissa ja päälleni on syljetty kadulla. Kymmenen vuotta sitten olin bussipysäkillä Suutarilassa, kun takanani pojat alkoivat puhua ”vitun neekeristä”. Vasta kun käännyin, tajusin, että he tarkoittivat minua.

KUVA: SARI GUSTAFSSON

Orozco on huolissaan Suomessa syntyneiden lastensa puolesta. Hän pelkää, että he joutuisivat kohtaamaan ennakkoluuloja vain siksi, että heillä on isänsä espanjalaisperäinen sukunimi. Orozco kertoo havainneensa, että työnantajat kiinnittävät huomiota hakijan nimeen ja saattavat sanoa suoraan, että palkkaavat mieluummin kantasuomalaisen.

– Kerran minut kutsuttiin työhaastatteluun. Paikalla kerrottiin, että he olivat lyöneet vetoa, voiko tämän niminen henkilö puhua suomea. Lähdin menemään.

Hän kertoo kuulleensa ystäviltään, että heidän lapsensa ovat kohdanneet Suomessa rasismia vain siksi, että puhuvat jotain muuta kieltä kuin suomea.

– Siitäkin huolimatta, että heillä on aika valkoinen iho.

Hän vitsailee rakastavansa Suomea jopa enemmän kuin suomalaiset, koska on valinnut tämän maan kolme kertaa: ensi kerran, kun tuli tänne nuorena opiskelemaan, toisen kerran Brysselin-opintojen jälkeen ja kolmannen kerran Dubain-työkomennuksen jälkeen.

– Lähdin, koska minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa ja palasin heti, kun se oli mahdollista. Perussuomalaiset eivät edusta sitä Suomea, jonka tunnen. Suomi, jonka tunnen, on avoin, kilpailukykyinen, ja uskoo ihmisoikeuksiin ja yhdessä tekemiseen.

– Kuinka tavallista on, että ihmiset taputtavat verojen maksulle? Se johtuu siitä, että olemme sitoutuneita tähän maahan.

OROZCON mielestä Suomessa hallitsee narratiivi, jossa maahanmuuttaja on lähes haukkumasana. Hän kokee, että perussuomalaiset eivät näe häntä tai muita ulkomaalaistaustaisia edes ihmisinä.

Erityisen pettynyt Orozco on siihen, että kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit ovat lähteneet tekemään perussuomalaisten ajamaa maahanmuuttopolitiikkaa yhteiseen hallitukseen.

– Monet perussuomalaiset ovat mukana äärioikeiston toiminnassa. Mutta kun Suomessa kutsut perussuomalaisia äärioikeistolaiseksi puolueeksi, nousee hirveä haloo. On aika, että joku sanoo ääneen, että he ovat rasisteja.

Vaalien alla silloinen pääministeri, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin kutsui perussuomalaisia ”avoimen rasistiseksi puolueeksi”. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi syytöksiin Twitterissä kommentoimalla muun muassa, että puolueen arvopohjassa ei ole mitään hävettävää. ”Olemme kansallismielinen ja isänmaallinen puolue; puolustamme Suomea ja suomalaisuutta”, Purra kirjoitti.

Lue lisää: Riikka Purra: Tästä syystä Junnilasta pidetään kiinni – “Voi jo tulkita, mitä tulee seuraavaksi…”

– Suomessa moni pitää maahanmuuttajia porukkana, joilla ei ole koulutusta, ja joka tulee tänne elämään valtion kustannuksella, tekemään rikoksia ja ovat raiskaajia ja vaikka mitä, Orozco näkee.

TALVISIN kahden lapsen isä harrastaa murtomaahiihtoa. Viikonloppuna Orozco pyöräili yksin Porvoosta Helsinkiin. Meksikossa hän ei olisi voinut kuvitellakaan tekevänsä vastaavanlaista retkeä, eikä pelkästään siksi, että Suomen kaltaista pyöräteiden verkostoa ei maassa ole. Ryöstön tai sieppauksen uhriksi joutumisen riski on liian suuri.

– Helsinki on inhimillisen kokoinen kaupunki. Minusta on ihanaa, että täällä on niin paljon luontoa ja puistoja. Kuka tahansa meksikolainen arvostaa Suomessa sitä, kuinka turvallinen maa tämä on.

Orozco arvostaa myös sitä, että kaupungin julkinen liikenne toimii.

– Kaikki suomalaiset eivät tiedosta sitä, kuinka hyvin asiat toimivat Suomessa. Emme voi pitää sitä itsestäänselvyytenä.

Mielenosoituksessa Orozco sanoi, että maksaa mielellään veroja, koska se on helppoa ja niiden vaikutus näkyy. Ihmiset taputtivat kommentille.

– Kuinka tavallista on, että ihmiset taputtavat verojen maksulle? Se johtuu siitä, että olemme sitoutuneita tähän maahan. Meistä jokaisella on suomalainen unelmamme. Yhdellä se voi olla löytää koulutusta vastaavaa työtä, toisella se voi olla oma talo tai kesämökki.