Interview to Apu original here. Post for archiving purposes only.
Uusi hallitus haluaa rajoittaa maahanmuuttoa niin tiukasti, ettei tänne tulla pian töihinkään. Suomen taloudelle suuntaus on haitaksi, ja osa ehdotetuista muutoksista aiheuttavat vain lisäkuluja veronmaksajille, sanovat henkilöstövuokrauksen ammattilaiset.
Julkaistu 10.7.2023
Uusi hallitusohjelma kiristää maahanmuuton vaatimuksia niin, että ulkomaalaisten työntekijöiden tuleminen Suomeen vaikeutuu entisestään. Tilanne huolestuttaa henkilöstövuokrausyrityksiä.
– Tuore hallitusohjelma ei houkuttele ketään Suomeen työskentelemään, sanoo henkilöstövuokrauksesta tunnetun palveluyhtiö Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela.
Hänestä esimerkiksi jatkuvan oleskeluluvan saamisen kiristäminen on melko kohtuutonta osaajille, jotka luovat kansainvälistä uraa.
– Jos jääminen Suomeen on helppoa, he saattavat jäädä, mutta lähtökohtaisesti eivät ole kiinnostuneet Suomesta. Osaajat menevät sinne, missä työt ovat, Koskela sanoo.
Suomi kuitenkin kaipaa kipeästi ulkomaalaisia työntekijöitä. Työikäisten määrä maassamme kääntyi laskuun vuonna 2010, ja ilmiö on hidastanut talouskasvuamme jo vuosikymmenen.
Osaajat menevät sinne, missä työt ovat.
Tämä väestörakenteen muutos alkaa rapauttaa talouskasvuamme pysyvästi 2030-luvulla, jolloin ennätyspienet ikäluokat ovat varttuneet työikäisiksi.
Työtä on, mutta tekijöitä ei – lisäksi suuret ikäluokat tarvitsevat hoivaa sekä eläkkeiden maksajia. Vanhuuseläkkeelle siirtyy vuosittain keskimäärin 10 000 henkilöä enemmän kuin työmarkkinoille tulee nuoria.
Kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että 130 000 työsuhdetta jäi 12 kuukauden aikana syntymättä, koska tarjolla olevalle työlle ei löytynyt tekijöitä.
Yksi ratkaisu työvoimapulaan löytyisi maahanmuutosta.
Maahanmuutto vaikuttaa suoraan talouteemme
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) tuore hallitus linjaa hallitusohjelmassaan sellaisia kiristyksiä Suomen maahanmuuttopolitiikalle, että niillä työperäinen maahanmuutto tuskin tulee ainakaan lisääntymään.
– Yleisesti ottaen Suomessa ollaan menossa aivan väärään suuntaan. Kun tarkastelee yhteiskuntamme haasteita muihin länsimaihin ja Pohjoismaihin verrattuna, olemme yhdessä asiassa jääneet muista jälkeen: maahanmuutossa. Se vaikuttaa suoraan talouteemme, sanoo henkilöstövuokrausyritys Academic Workin toimitusjohtaja Laura Christie.
– Keskitymme liikaa ajattelemaan ulkomaalaisten työntekijöiden tuomia uhkia sen sijaan, että miettisimme, mitä hyötyä siitä on, että työntekijät tulevat muualta, sanoo Academic Worksin toimitusjohtaja Laura Christie.
Vuonna 2035 Suomessa arvioidaan olevan 100 000 alle 15-vuotiasta vähemmän kuin nyt, Christie muistuttaa. Muutos tulee olemaan raju – ja jo on tuloillaan.
– Olemme jo pahasti jäljessä, ja haasteen paikkaaminen on mahdotonta, vaikka kuinka lisäisimme maahanmuuttoa. En näe väestönkehityksellemme ja sen tuomille ongelmille muuta ratkaisua kuin maahanmuuton, sillä syntyvyyden kasvusta ei ole ratkaisuksi. Pitää tietysti ottaa opiksi esimerkiksi Ruotsin maahanmuuttohaasteista, mutta tässä tilanteessa rajojen sulkeminen ei toimi.
Useilla toimialoilla työvoiman tarve ei edes täyttyisi, vaikka alalla jo työskentelevien ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä tuplattaisiin, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö tammikuussa.
Vain ICT-alalla kansainväliset osaajat paikkaisivat vajeen lähes kokonaan, mutta varsinkin sosiaali- ja terveysalat olisivat tuplauksenkin jälkeen yhä vajaamiehitettyjä.
Ministeriön mukaan ulkomaisen työvoiman tarve on vuosittain kymmeniä tuhansia henkilöitä.
Tarpeeton uudistus aiheuttaa vain kuluja
Uusi hallitusohjelma linjaa, että mikäli ulkomaisen työntekijän työsuhde loppuu eikä hän saa uutta työtä kolmessa kuukaudessa, hänen on poistuttava Suomesta. Rekrytointiammattilaisten Laura Christien ja Elina Koskelan mielestä vaatimus on erittäin kova, varsinkin nykyisessä taloustilanteessa.
– Asiantuntijatehtävissä ei ole tavatonta, että työnhaku kestää 3 kuukautta. Valintoja pitää hyväksyttää esimerkiksi ulkomaisissa emoyhtiöissä. Tällainen laki synnyttää henkisesti paineistavan tilanteen. Menetämme ulkomaisia osaajia, koska he eivät koe olevansa tervetulleita, Christie sanoo.
Entäpä työpaikan hakeminen Suomessa joulun, kesäloman tai yritysten budjettikausien välissä – tai opintojen päätyttyä?
Menetämme ulkomaisia osaajia, koska he eivät koe olevansa tervetulleita.
Asetus saattaa lisätä väärinkäytöksiä, ulkomaisten työntekijöiden turvattomuutta ja riippuvuutta työnantajasta, kun työpaikasta ei uskalla enää irtisanoutua ilman varmuutta uudesta työstä.
Itse asiassa, kolmen kuukauden vaatimus on Koskelan mukaan täysin tarpeeton. Jos työntekijän työluvan ansaintasääntö ei täyty, hän ei saa oleskelun jatkolupaa muutenkaan.
– Tämä uusi säännös on tårta på tårta, aiheuttaa kaikille vain lisätyötä, ylimääräisiä kuluja ja hallinnollisia tehtäviä. Ja kuka sitä hallinnoi?
Minimituloraja haittaa työllistymistä
Uudesta hallitusohjelmasta löytyy toinenkin kohta, joka on erityisen haitallinen työperäiselle maahanmuutolle. Siinä linjataan, että työntekijän oleskeluluvan tulorajan on oltava vähintään 1600 euroa kuukaudessa.
Asiantuntijatehtävissä tällainen minimiansio ei ole mahdottomuus, mutta entäpä vastavalmistuneet opiskelijat, matalapalkka-alat, osa-aikatyöt ja oppisopimuskoulutukset, joiden kautta usein pätevöidytään esimerkiksi työvoimapulan riivaamalle sote-alalle?
Christiellä on esimerkki filippiiniläisestä Suomessa työskentelevästä kodinhoitajasta, jolla on sikäläinen varhaiskasvatuksen yliopistotutkinto.
– Hän ei voi työskennellä varhaiskasvatustehtävissä täällä, ennen kuin oleskelulupa on pysyvä. Menetämme koulutetun osaajan alalla, jossa on kova työvoimapula. Näillä uusilla vaatimuksilla hän ei olisi päässyt Suomeen edes työskentelemään, Laura Christie kertoo.
Nyt ollaan tekemässä tekoja, jotka eivät ratkaise sote-alan kriisiä.
Baronan Elina Koskela haluaisi tietää, miten 1 600 euroa kuukaudessa lasketaan: onko se todellinen ansio vai työtehtävän minimipalkka? Sosiaali- ja terveysalan matalapalkka-ammateissa 1600 saattaa tulla täyteen vain vuoro- ja muut lisät mukaan laskien.
– Nyt ollaan tekemässä tekoja, jotka eivät ratkaise sote-alan kriisiä. Kiinteistöhoitoala on yksi niistä, joilla on huutava pula työntekijöistä. Yrityksemme kuukausittain tekemän Nuorisopulssi-kyselyn mukaan kiinteistöala on 18–29-vuotiaiden mielestä vähiten kiinnostava. Silläkin alalla kuukausiansiot saattavat jäädä alle 1 600 euron, Koskela sanoo.
“Olen valinnut Suomen kolmesti”
Jos nykyisen hallituksen maahanmuuttopolitiikka olisi ollut 20 vuotta sitten voimassa, Suomessa lähes 20 vuotta asunut mediayhtiön tuotejohtaja Luis Orozco ei olisi enää täällä paisuttamassa veropottiamme ja kasvattamassa tulevaisuuden suomalaisosaajia.
– Tulin 19-vuotiaana vuonna 2000 tänne opiskelemaan tietotekniikka-alaa, ja sain jo ensimmäisenä opiskelukesänäni Nokian matkapuhelinyhtiöstä töitä. Kävin välissä opiskelemassa Belgiassa kauppatieteitä, ja kun matkapuhelinala kaatui, olin työttömänä 6 kuukautta, Orozco kertoo.
– Suomi on siitä mahtava, että täällä nörtit ovat cooleja! Missä muussa maassa aikuistumisriittinä toimii ylioppilastutkinto, tuotejohtaja Luis Orozco kehuu.
Silloinen maahanmuuttopolitiikka kuitenkin salli Orozcon etsiä uuden työn, tehdä töitä välillä Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissakin ja palata sitten pysyvästi Suomeen vuonna 2017.
Kansalaisuus hänellä on ollut vuosikausia, ja suomen kielen taito on todella sujuva, kolmen muun kielen lisäksi.
– Vitsailen rakastavani Suomea enemmän kuin suomalaiset, koska olen valinnut tämän maan kolmesti. Vaimoni ja lapsenikin ovat suomalaisia. Arvostan suomalaista työkulttuuria, puhdasta luontoa ja toimivaa yhteiskuntaa, mutta en ole tullut tänne vain maksamaan veroja, vaan elämään elämääni, hän sanoo.
Vitsailen rakastavani Suomea enemmän kuin suomalaiset, koska olen valinnut tämän maan kolmesti.
Orozcosta uuden hallitusohjelman linjaukset kuulostavat siltä, että ulkomaisia osaajia ei Suomeen todellakaan kaivata. Hänestä pelko ulkomaalaisia kohtaan on ymmärrettävä tunne, mutta sen pohjalta ei pitäisi tehdä poliittisia päätöksiä, joilla Suomen taloutta “ammutaan jalkaan”.
– Toimin mentorina alallani, ja eräs Aalto-yliopistosta vastavalmistunut nuori kertoi lähettäneensä Suomessa 60 työhakemusta. Häntä ei kutsuttu yhteenkään työhaastatteluun. Belgiasta hän sai neljä työtarjousta, ja muutti sinne nyt. Kuten arvata saattaa, hänen nimensä on ulkomaalaistaustainen, Orozco huokaa.
– Arvostan suomalaista työkulttuuria, puhdasta luontoa ja toimivaa yhteiskuntaa, mutta en ole tullut tänne vain maksamaan veroja, vaan elämään elämääni, sanoo tuotejohtaja Luis Orozco.
Korkeasti koulutetun Orozcon mielestä on erikoinen ajatus, että työelämän osaaminen määriytyisi passin mukaan. Teknologia- ja pelialan sekä start up -yrityksissä ihmiset tulevat hänen havaintojensa mukaan kaikkialta maailmasta; pienenkin yrityksen henkilöstössä voi olla 20 eri kansalaisuutta.
– Kysymys on vain siitä, kuka haluaa tulla Suomeen osaajaksi. Se on ainoa asia, joka yhdistää kansainvälisiä osaajia. Jos jatkamme tällä maahanmuuttolinjalla, Suomesta tulee ulkoilmamuseo ja menetämme johtoasemamme niissä asioissa, joiden eteen olemme lujasti työskennelleet. Se on surullista.
Kuvitelma osaajien valinnasta on erikoinen
Uusi hallitusohjelma määrittelee selkeästi, mistä ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen halutaan: Filippiineiltä, Brasiliasta, Intiasta, Vietnamista ja Euroopasta.
Academic Work -yhtiön Laura Christie arvelee, että oikeistohallituksen kiinnostus Vietnamiin ja Intiaan perustuu siihen, että niissä on paljon korkeasti koulutettua väestöä.
Vietnamissa ja Brasiliassa harvat tosin puhuvat sujuvaa englantia, ja Suomen työmarkkinoille saapuvalle se on vähimmäisvaatimus.
– Kuvitelma, että Suomi pystyy valitsemaan osaajat, on hyvin erikoinen. Meillä on hyvin vähän vetovoimatekijöitä muihin Euroopan maihin verrattuna, ja sitä vähemmän tänne on tulijoita, mitä vihamielisemmäksi yhteiskuntamme muuttuu, ja mitä vaikeammiksi luvansaantiprosessit muuttuvat.
Christie muistuttaa, että Suomi sijaitsee syrjässä, meillä on kovat kielivaatimukset, kansainvälisesti verrattuna matalat palkat ja yhteiskuntamme on niin homogeeninen, että siihen voi olla vaikea sopeutua.
Mikäli ulkomaalaisella työntekijällä ei ole liutaa lapsia Suomessa tai hän ei suunnittele jäävänsä tänne loppuelämäkseen, juuri mikään ei houkuttele jäämään.
Kuvitelma, että Suomi pystyy valitsemaan osaajat, on hyvin erikoinen.
Baronan Elina Koskela kertoo, että heidän yrityksensä kautta Suomeen on palkattu noin 6 000 kansainvälistä työntekijää 15 vuoden aikana.
– He tulevat tänne nimenomaan töihin, ja se työpaikka sattuu nyt olemaan Suomessa. Jos työ loppuu, he poistuvat tekemään sitä muualle, Koskela muistuttaa.
Suomi ei ole Euroopassa haluttu kohde
Molemmat henkilöstövuokrausyritysten johtajat sanovat tiukasti, että uuden hallituksen linjaus täydentää työvoimaa ”ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta” on järjetön. Suomi ei todellakaan ole Euroopan sisäisessä työnhaussa vahvoilla – päinvastoin.
– EU ja ETA on ihan turhaa haikailua. Tulijoiden määrä vähenee koko ajan eikä Suomi ole haluttu kohde. Palkkatasomme on alhaisempi kuin muualla, ja harva jää Suomeen. Kokemuksemme mukaan EU- ja ETA-maista Suomeen tulevista työntekijöistä 80 % lähtee Suomesta, kun taas Filippiineiltä tulevista noin 80 % jää tänne pysyvästi, Koskela sanoo.
Maahanmuuttoviraston tammikuisen tilannekatsauksen mukaan ulkomaisen työvoiman kasvu muodostuu Suomessa Euroopan ulkopuolisten maiden kansalaisista, sillä Euroopan unionin alueelta saatavan työvoiman määrä on rajallinen.
Mitä rekrytointialan ammattilaiset sitten tekisivät Suomessa ulkomaisen työvoiman tarpeelle?
Baronan johtaja Elina Koskela lopettaisi ensimmäiseksi työhön perustuvan oleskeluluvan osaratkaisun, eli niin sanotun saatavuusharkinnan. Samaa on vaatinut muuan muassa Keskuskauppakamari.
– Suomessa pitäisi tehdä ulkomaalaisten erityisosaajien ja työntekijöiden maahantulo helpoksi ja nopeaksi niin, että henkilöt kokevat olevansa tämän yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Meidän pitäisi myös tarjota kielenopiskelua helposti ja lähestyttävästi kaikille, hän sanoo.
Saatavuusharkinnalla selvitetään Euroopan ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden tapauksessa, onko Suomen tai EU:n työmarkkinoilla saatavilla työvoimaa haettavaan työtehtävään. Mikäli näin on edes teoreettisesti, oleskelulupaa ei myönnetä.
Academic Workin toimitusjohtaja Laura Christie puolestaan sanoo, että esimerkiksi suomenkielentaidon vaatimuksen poistaminen työpaikkahauista lisää heti hakijoiden määrää ja tasoa –vaikka ei vaatimusten karsiminenkaan aina auta, kun hakijoita ei yksinkertaisesti ole.
– 12 vuotta sitten alalla aloittaessani kysyimme työnantajilta, onko työtehtävässä pakko osata suomea, jos hakijoita ei löytynyt. Nyt kysymme, miksi on osattava suomea?