Interview to Apu original here. Post for archiving purposes only.

Uusi hallitus haluaa rajoittaa maahanmuuttoa niin tiukasti, ettei tänne tulla pian töihinkään. Suomen taloudelle suuntaus on haitaksi, ja osa ehdotetuista muutoksista aiheuttavat vain lisäkuluja veronmaksajille, sanovat henkilöstövuokrauksen ammattilaiset.

Teksti

Meri Eskola

Kuvat

Petri Mulari

Julkaistu 10.7.2023

Uusi hallitusohjelma kiristää maahanmuuton vaatimuksia niin, että ulkomaalaisten työntekijöiden tuleminen Suomeen vaikeutuu entisestään. Tilanne huolestuttaa henkilöstövuokrausyrityksiä.

– Tuore hallitusohjelma ei houkuttele ketään Suomeen työskentelemään, sanoo henkilöstövuokrauksesta tunnetun palveluyhtiö Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela.

Hänestä esimerkiksi jatkuvan oleskeluluvan saamisen kiristäminen on melko kohtuutonta osaajille, jotka luovat kansainvälistä uraa.

– Jos jääminen Suomeen on helppoa, he saattavat jäädä, mutta lähtökohtaisesti eivät ole kiinnostuneet Suomesta. Osaajat menevät sinne, missä työt ovat, Koskela sanoo.

Suomi kuitenkin kaipaa kipeästi ulkomaalaisia työntekijöitä. Työikäisten määrä maassamme kääntyi laskuun vuonna 2010, ja ilmiö on hidastanut talouskasvuamme jo vuosikymmenen.

Osaajat menevät sinne, missä työt ovat.

Tämä väestörakenteen muutos alkaa rapauttaa talouskasvuamme pysyvästi 2030-luvulla, jolloin ennätyspienet ikäluokat ovat varttuneet työikäisiksi.

Työtä on, mutta tekijöitä ei – lisäksi suuret ikäluokat tarvitsevat hoivaa sekä eläkkeiden maksajia. Vanhuuseläkkeelle siirtyy vuosittain keskimäärin 10 000 henkilöä enemmän kuin työmarkkinoille tulee nuoria.

Kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että 130 000 työsuhdetta jäi 12 kuukauden aikana syntymättä, koska tarjolla olevalle työlle ei löytynyt tekijöitä.

Yksi ratkaisu työvoimapulaan löytyisi maahanmuutosta.

Maahanmuutto vaikuttaa suoraan talouteemme

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) tuore hallitus linjaa hallitusohjelmassaan sellaisia kiristyksiä Suomen maahanmuuttopolitiikalle, että niillä työperäinen maahanmuutto tuskin tulee ainakaan lisääntymään.

– Yleisesti ottaen Suomessa ollaan menossa aivan väärään suuntaan. Kun tarkastelee yhteiskuntamme haasteita muihin länsimaihin ja Pohjoismaihin verrattuna, olemme yhdessä asiassa jääneet muista jälkeen: maahanmuutossa. Se vaikuttaa suoraan talouteemme, sanoo henkilöstövuokrausyritys Academic Workin toimitusjohtaja Laura Christie.

– Keskitymme liikaa ajattelemaan ulkomaalaisten työntekijöiden tuomia uhkia sen sijaan, että miettisimme, mitä hyötyä siitä on, että työntekijät tulevat muualta, sanoo Academic Worksin toimitusjohtaja Laura Christie.

Vuonna 2035 Suomessa arvioidaan olevan 100 000 alle 15-vuotiasta vähemmän kuin nyt, Christie muistuttaa. Muutos tulee olemaan raju – ja jo on tuloillaan.

– Olemme jo pahasti jäljessä, ja haasteen paikkaaminen on mahdotonta, vaikka kuinka lisäisimme maahanmuuttoa. En näe väestönkehityksellemme ja sen tuomille ongelmille muuta ratkaisua kuin maahanmuuton, sillä syntyvyyden kasvusta ei ole ratkaisuksi. Pitää tietysti ottaa opiksi esimerkiksi Ruotsin maahanmuuttohaasteista, mutta tässä tilanteessa rajojen sulkeminen ei toimi.

Useilla toimialoilla työvoiman tarve ei edes täyttyisi, vaikka alalla jo työskentelevien ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä tuplattaisiin, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö tammikuussa.

Vain ICT-alalla kansainväliset osaajat paikkaisivat vajeen lähes kokonaan, mutta varsinkin sosiaali- ja terveysalat olisivat tuplauksenkin jälkeen yhä vajaamiehitettyjä.

Ministeriön mukaan ulkomaisen työvoiman tarve on vuosittain kymmeniä tuhansia henkilöitä.

Tarpeeton uudistus aiheuttaa vain kuluja

Uusi hallitusohjelma linjaa, että mikäli ulkomaisen työntekijän työsuhde loppuu eikä hän saa uutta työtä kolmessa kuukaudessa, hänen on poistuttava Suomesta. Rekrytointiammattilaisten Laura Christien ja Elina Koskelan mielestä vaatimus on erittäin kova, varsinkin nykyisessä taloustilanteessa.

– Asiantuntijatehtävissä ei ole tavatonta, että työnhaku kestää 3 kuukautta. Valintoja pitää hyväksyttää esimerkiksi ulkomaisissa emoyhtiöissä. Tällainen laki synnyttää henkisesti paineistavan tilanteen. Menetämme ulkomaisia osaajia, koska he eivät koe olevansa tervetulleita, Christie sanoo.

Entäpä työpaikan hakeminen Suomessa joulun, kesäloman tai yritysten budjettikausien välissä – tai opintojen päätyttyä?

Menetämme ulkomaisia osaajia, koska he eivät koe olevansa tervetulleita.

Asetus saattaa lisätä väärinkäytöksiä, ulkomaisten työntekijöiden turvattomuutta ja riippuvuutta työnantajasta, kun työpaikasta ei uskalla enää irtisanoutua ilman varmuutta uudesta työstä.

Itse asiassa, kolmen kuukauden vaatimus on Koskelan mukaan täysin tarpeeton. Jos työntekijän työluvan ansaintasääntö ei täyty, hän ei saa oleskelun jatkolupaa muutenkaan.

– Tämä uusi säännös on tårta på tårta, aiheuttaa kaikille vain lisätyötä, ylimääräisiä kuluja ja hallinnollisia tehtäviä. Ja kuka sitä hallinnoi?

Minimituloraja haittaa työllistymistä

Uudesta hallitusohjelmasta löytyy toinenkin kohta, joka on erityisen haitallinen työperäiselle maahanmuutolle. Siinä linjataan, että työntekijän oleskeluluvan tulorajan on oltava vähintään 1600 euroa kuukaudessa.

Asiantuntijatehtävissä tällainen minimiansio ei ole mahdottomuus, mutta entäpä vastavalmistuneet opiskelijat, matalapalkka-alat, osa-aikatyöt ja oppisopimuskoulutukset, joiden kautta usein pätevöidytään esimerkiksi työvoimapulan riivaamalle sote-alalle?

Christiellä on esimerkki filippiiniläisestä Suomessa työskentelevästä kodinhoitajasta, jolla on sikäläinen varhaiskasvatuksen yliopistotutkinto.

– Hän ei voi työskennellä varhaiskasvatustehtävissä täällä, ennen kuin oleskelulupa on pysyvä. Menetämme koulutetun osaajan alalla, jossa on kova työvoimapula. Näillä uusilla vaatimuksilla hän ei olisi päässyt Suomeen edes työskentelemään, Laura Christie kertoo.

Nyt ollaan tekemässä tekoja, jotka eivät ratkaise sote-alan kriisiä.

Baronan Elina Koskela haluaisi tietää, miten 1 600 euroa kuukaudessa lasketaan: onko se todellinen ansio vai työtehtävän minimipalkka? Sosiaali- ja terveysalan matalapalkka-ammateissa 1600 saattaa tulla täyteen vain vuoro- ja muut lisät mukaan laskien.

– Nyt ollaan tekemässä tekoja, jotka eivät ratkaise sote-alan kriisiä. Kiinteistöhoitoala on yksi niistä, joilla on huutava pula työntekijöistä. Yrityksemme kuukausittain tekemän Nuorisopulssi-kyselyn mukaan kiinteistöala on 18–29-vuotiaiden mielestä vähiten kiinnostava. Silläkin alalla kuukausiansiot saattavat jäädä alle 1 600 euron, Koskela sanoo.

“Olen valinnut Suomen kolmesti”

Jos nykyisen hallituksen maahanmuuttopolitiikka olisi ollut 20 vuotta sitten voimassa, Suomessa lähes 20 vuotta asunut mediayhtiön tuotejohtaja Luis Orozco ei olisi enää täällä paisuttamassa veropottiamme ja kasvattamassa tulevaisuuden suomalaisosaajia.

– Tulin 19-vuotiaana vuonna 2000 tänne opiskelemaan tietotekniikka-alaa, ja sain jo ensimmäisenä opiskelukesänäni Nokian matkapuhelinyhtiöstä töitä. Kävin välissä opiskelemassa Belgiassa kauppatieteitä, ja kun matkapuhelinala kaatui, olin työttömänä 6 kuukautta, Orozco kertoo.

– Suomi on siitä mahtava, että täällä nörtit ovat cooleja! Missä muussa maassa aikuistumisriittinä toimii ylioppilastutkinto, tuotejohtaja Luis Orozco kehuu.

Silloinen maahanmuuttopolitiikka kuitenkin salli Orozcon etsiä uuden työn, tehdä töitä välillä Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissakin ja palata sitten pysyvästi Suomeen vuonna 2017.

Kansalaisuus hänellä on ollut vuosikausia, ja suomen kielen taito on todella sujuva, kolmen muun kielen lisäksi.

– Vitsailen rakastavani Suomea enemmän kuin suomalaiset, koska olen valinnut tämän maan kolmesti. Vaimoni ja lapsenikin ovat suomalaisia. Arvostan suomalaista työkulttuuria, puhdasta luontoa ja toimivaa yhteiskuntaa, mutta en ole tullut tänne vain maksamaan veroja, vaan elämään elämääni, hän sanoo.

Vitsailen rakastavani Suomea enemmän kuin suomalaiset, koska olen valinnut tämän maan kolmesti.

Orozcosta uuden hallitusohjelman linjaukset kuulostavat siltä, että ulkomaisia osaajia ei Suomeen todellakaan kaivata. Hänestä pelko ulkomaalaisia kohtaan on ymmärrettävä tunne, mutta sen pohjalta ei pitäisi tehdä poliittisia päätöksiä, joilla Suomen taloutta “ammutaan jalkaan”.

– Toimin mentorina alallani, ja eräs Aalto-yliopistosta vastavalmistunut nuori kertoi lähettäneensä Suomessa 60 työhakemusta. Häntä ei kutsuttu yhteenkään työhaastatteluun. Belgiasta hän sai neljä työtarjousta, ja muutti sinne nyt. Kuten arvata saattaa, hänen nimensä on ulkomaalaistaustainen, Orozco huokaa.

– Arvostan suomalaista työkulttuuria, puhdasta luontoa ja toimivaa yhteiskuntaa, mutta en ole tullut tänne vain maksamaan veroja, vaan elämään elämääni, sanoo tuotejohtaja Luis Orozco.

Korkeasti koulutetun Orozcon mielestä on erikoinen ajatus, että työelämän osaaminen määriytyisi passin mukaan. Teknologia- ja pelialan sekä start up -yrityksissä ihmiset tulevat hänen havaintojensa mukaan kaikkialta maailmasta; pienenkin yrityksen henkilöstössä voi olla 20 eri kansalaisuutta.

– Kysymys on vain siitä, kuka haluaa tulla Suomeen osaajaksi. Se on ainoa asia, joka yhdistää kansainvälisiä osaajia. Jos jatkamme tällä maahanmuuttolinjalla, Suomesta tulee ulkoilmamuseo ja menetämme johtoasemamme niissä asioissa, joiden eteen olemme lujasti työskennelleet. Se on surullista.

Kuvitelma osaajien valinnasta on erikoinen

Uusi hallitusohjelma määrittelee selkeästi, mistä ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen halutaan: Filippiineiltä, Brasiliasta, Intiasta, Vietnamista ja Euroopasta.

Academic Work -yhtiön Laura Christie arvelee, että oikeistohallituksen kiinnostus Vietnamiin ja Intiaan perustuu siihen, että niissä on paljon korkeasti koulutettua väestöä.

Vietnamissa ja Brasiliassa harvat tosin puhuvat sujuvaa englantia, ja Suomen työmarkkinoille saapuvalle se on vähimmäisvaatimus.

– Kuvitelma, että Suomi pystyy valitsemaan osaajat, on hyvin erikoinen. Meillä on hyvin vähän vetovoimatekijöitä muihin Euroopan maihin verrattuna, ja sitä vähemmän tänne on tulijoita, mitä vihamielisemmäksi yhteiskuntamme muuttuu, ja mitä vaikeammiksi luvansaantiprosessit muuttuvat.

Christie muistuttaa, että Suomi sijaitsee syrjässä, meillä on kovat kielivaatimukset, kansainvälisesti verrattuna matalat palkat ja yhteiskuntamme on niin homogeeninen, että siihen voi olla vaikea sopeutua.

Mikäli ulkomaalaisella työntekijällä ei ole liutaa lapsia Suomessa tai hän ei suunnittele jäävänsä tänne loppuelämäkseen, juuri mikään ei houkuttele jäämään.

Kuvitelma, että Suomi pystyy valitsemaan osaajat, on hyvin erikoinen.

Baronan Elina Koskela kertoo, että heidän yrityksensä kautta Suomeen on palkattu noin 6 000 kansainvälistä työntekijää 15 vuoden aikana.

– He tulevat tänne nimenomaan töihin, ja se työpaikka sattuu nyt olemaan Suomessa. Jos työ loppuu, he poistuvat tekemään sitä muualle, Koskela muistuttaa.

Suomi ei ole Euroopassa haluttu kohde

Molemmat henkilöstövuokrausyritysten johtajat sanovat tiukasti, että uuden hallituksen linjaus täydentää työvoimaa ”ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta” on järjetön. Suomi ei todellakaan ole Euroopan sisäisessä työnhaussa vahvoilla – päinvastoin.

– EU ja ETA on ihan turhaa haikailua. Tulijoiden määrä vähenee koko ajan eikä Suomi ole haluttu kohde. Palkkatasomme on alhaisempi kuin muualla, ja harva jää Suomeen. Kokemuksemme mukaan EU- ja ETA-maista Suomeen tulevista työntekijöistä 80 % lähtee Suomesta, kun taas Filippiineiltä tulevista noin 80 % jää tänne pysyvästi, Koskela sanoo.

Maahanmuuttoviraston tammikuisen tilannekatsauksen mukaan ulkomaisen työvoiman kasvu muodostuu Suomessa Euroopan ulkopuolisten maiden kansalaisista, sillä Euroopan unionin alueelta saatavan työvoiman määrä on rajallinen.

Mitä rekrytointialan ammattilaiset sitten tekisivät Suomessa ulkomaisen työvoiman tarpeelle?

Baronan johtaja Elina Koskela lopettaisi ensimmäiseksi työhön perustuvan oleskeluluvan osaratkaisun, eli niin sanotun saatavuusharkinnan. Samaa on vaatinut muuan muassa Keskuskauppakamari.

– Suomessa pitäisi tehdä ulkomaalaisten erityisosaajien ja työntekijöiden maahantulo helpoksi ja nopeaksi niin, että henkilöt kokevat olevansa tämän yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Meidän pitäisi myös tarjota kielenopiskelua helposti ja lähestyttävästi kaikille, hän sanoo.

Saatavuusharkinnalla selvitetään Euroopan ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden tapauksessa, onko Suomen tai EU:n työmarkkinoilla saatavilla työvoimaa haettavaan työtehtävään. Mikäli näin on edes teoreettisesti, oleskelulupaa ei myönnetä.

Academic Workin toimitusjohtaja Laura Christie puolestaan sanoo, että esimerkiksi suomenkielentaidon vaatimuksen poistaminen työpaikkahauista lisää heti hakijoiden määrää ja tasoa –vaikka ei vaatimusten karsiminenkaan aina auta, kun hakijoita ei yksinkertaisesti ole.

– 12 vuotta sitten alalla aloittaessani kysyimme työnantajilta, onko työtehtävässä pakko osata suomea, jos hakijoita ei löytynyt. Nyt kysymme, miksi on osattava suomea?

Interview to Iltasanomat original here. Post for archiving purposes only.

KOTIMAA

Meksikolaistaustainen johtotehtävissä työskentelevä Luis Orozco arvostelee kovin sanoin uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa. Orozco joutui sosiaalisessa mediassa myrskyn silmään, kun hän kertoi ajatuksistaan tunnetuille poliitikoille.

Luis Orozco rakastaa Helsingin vihreyttä: luontoa ja puistoja. KUVA: SARI GUSTAFSSON

Heini Särkkä

29.6. 19:47

LUIS Orozco, 42, on juuri sellainen maahanmuuttaja, joita Suomi tarvitsee. Hän ei olisi täällä, jos hallituksen kaavailemat muutokset olisivat olleet aiemmin voimassa.

Orozco puhui omasta elämästään taannoin hurraavalle satapäiselle yleisölle Helsingin keskustakirjasto Oodin edessä.

– Olen isä, aviomies, työntekijä, yrityksen johtotehtävissä, thriathlon-klubin jäsen. Olin taloyhtiöni isännöitsijä. Olen tässä mielenosoituksessa teidän kanssanne, koska jos ehdotettu lainsäädäntö olisi ollut voimassa aiemmin, en olisi täällä.

Ainakin kolme Petteri Orpon (kok) hallituksen ajamaa muutosta olisi koskettanut suoraan suuren yrityksen tuotejohtajana työskentelevää miestä: 1. EU:n ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuus, 2. kolmen kuukauden määräaika uuden työn löytymiselle ja 3. Suomen kansalaisuuden tiukennetut ehdot.

1. Hallitus kertoo ohjelmassaan, että se etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoiden lukukausimaksujen merkittävää nousua, Suomen ylioppilaskuntien liitto kertoo.
2. Työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin työhön. Hallitusohjelman mukaan maasta on poistuttava, mikäli henkilö ei kolmen kuukauden kuluessa työn loppumisesta ole solminut uutta työsuhdetta.
3. Hallitusohjelman mukaan kansalaisuuden ehtoja tiukennetaan niin, että asumisaika pidennetään kahdeksaan vuoteen. Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennetään.

https://twitter.com/chivacongelado/status/1670397979260272640

JUHANNUSTA edeltävänä viikonloppuna Orozco oli seuraamassa puolisonsa suoritusta Venlojen viestissä Porvoossa, kun hänet kutsuttiin Helsinkiin osoittamaan mieltä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä vastaan.

– Koin asian niin tärkeäksi, että totta kai tulin.

Seuraavana maanantaina hän törmäsi kotimatkalla raitiovaunussa kansanedustaja Nasima Razmyariin (sd) ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Ozan Yanariin. Kumpikin kertoi tapaamisesta Twitterissä.

Osa keskustelijoista leimasi Orozcon kertomuksen muun muassa ”tuhannen ja yhden yön saduksi”, koska Razmyarin alkuperäisestä twiitistä voi saada käsityksen, että mies on toimitusjohtaja. Tarkalleen ottaen hän työskentelee Schibstedin tuotejohtajana.

– Minulle sanottiin Twitterissä, että miksi vastustat tätä politiikkaa, koska vastustamme vain ihmisiä, jotka tulevat tänne hyötymään järjestelmästä.

– Sanoin, että jos minut näkee kadulla, ei sitä näe päällepäin, mihin ryhmään kuulun, koska olen tumma, enkä näytä suomalaiselta.

Luis Orozco kertoo kohdanneensa Suomessa jonkin verran rasismia, mutta säästyneensä siltä viime vuosina. KUVA: SARI GUSTAFSSON

Samanlaisia maahanmuuttajia kuin minä on tuhansia. Esimerkiksi meksikolaisista osa työskentelee postissa, päiväkodeissa ja yritysten toimitusjohtajina.

Totuus on kuitenkin se, että valtaosa ulkomaalaistaustaisista ihmisistä ei vastaa heistä piirrettyä vastenmielistä stereotypiaa, Orozco sanoo.

– Samanlaisia maahanmuuttajia kuin minä on tuhansia. Esimerkiksi meksikolaisista osa työskentelee postissa, päiväkodeissa ja yritysten toimitusjohtajina.

Vallitsevien ennakkoluulojen vuoksi muualta tulevien on Suomessa vaikea saada koulutustaan vastaavaa työtä, vaikka koulutus olisi hankittu suomalaisessa yliopistossa, hän huomauttaa.

– Muutama viikko sitten tutustuin Ghanasta kotoisin olevaan nuoreen mieheen, joka oli valmistunut maisteriksi Vaasan yliopistosta, mutta työskenteli taksinkuljettajana.

MEKSIKON pääkaupungissa Méksikossa syntynyt Orozco muutti Suomeen opiskelemaan vuonna 2000. Kolme vuotta myöhemmin hän valmistui tietotekniikan insinööriksi silloisesta EVTEK-ammattikorkeakoulusta, joka nykyään tunnetaan nimellä Metropolia. Jo opiskeluaikana hän pääsi töihin Nokialle. Vuonna 2007 Orozco valmistui kansainvälisen liiketoiminnan maisteriksi Brysselissä.

– Menin opiskelemaan Brysseliin, koska ajattelin, että olin tullut Eurooppaan, mutta Euroopan laidalle. Halusin nähdä myös Keski-Eurooppaa, Orozco kertoo.

Dubain jälkeen olin vakuuttunut Suomen yhteiskuntamallista.

Belgian-opintojen jälkeen Orozco palasi Suomeen Nokian leipiin. Vuonna 2012 entinen matkapuhelinjätti alkoi olla vain varjo entisestään. Orozco lähti Nokialta vapaaehtoisen tukipaketin turvin tuhansien muiden tavoin. Tuolloin Nokia tarjosi irtisanotuille työntekijöilleen vapaaehtoisia tukipaketteja, joiden suuruus riippui työvuosien määrästä.

– Tajusin, että Nokialla työskentely oli kuin en olisi työskennellyt Suomessa, vaan eräänlaisessa Nokia-kuplassa. Se, mistä ei puhuta juurikaan on, kuinka moni kansainvälinen ammattilainen lähti Nokian kriisin jälkeen Suomesta.

Kun Orozco ei löytänyt uutta työtä Suomesta, hän lähti Dubaihin. Hän asui ja työskenteli Arabiemiraateissa neljän vuoden ajan, kunnes palasi vuonna 2017.

– Dubain jälkeen olin vakuuttunut Suomen yhteiskuntamallista. Siellä tienasin paljon, mutta kulut olivat valtavat. Omasta pussista piti maksaa kaikki, mitä täällä rahoitetaan verovaroin, kuten koulumaksut ja sairausvakuutukset.

Lisäksi Arabiemiraateissa vuokrat ja ruoka olivat valtavan kalliita ja sosiaaliset erot mittavia.

– On totta, että siellä veroja ei tarvitse maksaa, mutta yhtä kaikki käteen jää saman verran rahaa. En ole edes kovin sosialisti, mutta siellä vallitsee villi kapitalismi.

Jos silloin Suomen korkeakouluissa olisi ollut lukukausimaksut, olisin mennyt Saksaan.

VUOSIEN välissä Orozco meni naimisiin suomalaisen naisen kanssa. Opiskeluaikana tutustunut pariskunta sai kaksi lasta, jotka ovat nyt 10- ja 12-vuotiaita.

– Olen aina tehnyt töitä internetin parissa. Kun tulin tänne vuonna 2000, vaikutti, että Suomessa olivat kaikki teknologiat Nokiasta ja Linuxista lähtien. Olin jo menossa Saksaan ja puhuin saksaa. Jos silloin Suomen korkeakouluissa olisi ollut lukukausimaksut, olisin mennyt Saksaan.

Kun Orozco lähti Nokialta, hän oli työttömänä puolen vuoden ajan.

– Jos silloin olisi ollut voimassa kolmen kuukauden sääntö, minun kohdallani se olisi mennyt umpeen.

– Minua on lyöty baarissa ja päälleni on syljetty kadulla.

OROZCO on ollut Suomen kansalainen yhdentoista vuoden ajan. Hän kritisoi hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden asumisaikaa pidennetään kahdeksaan vuoteen ja asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennetään.

– Olen asunut Suomessa yli 18 vuotta, mutten kahdeksaa vuotta peräjälkeen. Puhun suomea ja olen täysin integroitunut Suomeen.

Meksikolaistaustainen mies kertoo kohdanneensa rasismia Suomessa useasti, mutta viimeiset kymmenen vuotta hän on säästynyt solvauksilta.

– Minua on lyöty baarissa ja päälleni on syljetty kadulla. Kymmenen vuotta sitten olin bussipysäkillä Suutarilassa, kun takanani pojat alkoivat puhua ”vitun neekeristä”. Vasta kun käännyin, tajusin, että he tarkoittivat minua.

KUVA: SARI GUSTAFSSON

Orozco on huolissaan Suomessa syntyneiden lastensa puolesta. Hän pelkää, että he joutuisivat kohtaamaan ennakkoluuloja vain siksi, että heillä on isänsä espanjalaisperäinen sukunimi. Orozco kertoo havainneensa, että työnantajat kiinnittävät huomiota hakijan nimeen ja saattavat sanoa suoraan, että palkkaavat mieluummin kantasuomalaisen.

– Kerran minut kutsuttiin työhaastatteluun. Paikalla kerrottiin, että he olivat lyöneet vetoa, voiko tämän niminen henkilö puhua suomea. Lähdin menemään.

Hän kertoo kuulleensa ystäviltään, että heidän lapsensa ovat kohdanneet Suomessa rasismia vain siksi, että puhuvat jotain muuta kieltä kuin suomea.

– Siitäkin huolimatta, että heillä on aika valkoinen iho.

Hän vitsailee rakastavansa Suomea jopa enemmän kuin suomalaiset, koska on valinnut tämän maan kolme kertaa: ensi kerran, kun tuli tänne nuorena opiskelemaan, toisen kerran Brysselin-opintojen jälkeen ja kolmannen kerran Dubain-työkomennuksen jälkeen.

– Lähdin, koska minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa ja palasin heti, kun se oli mahdollista. Perussuomalaiset eivät edusta sitä Suomea, jonka tunnen. Suomi, jonka tunnen, on avoin, kilpailukykyinen, ja uskoo ihmisoikeuksiin ja yhdessä tekemiseen.

– Kuinka tavallista on, että ihmiset taputtavat verojen maksulle? Se johtuu siitä, että olemme sitoutuneita tähän maahan.

OROZCON mielestä Suomessa hallitsee narratiivi, jossa maahanmuuttaja on lähes haukkumasana. Hän kokee, että perussuomalaiset eivät näe häntä tai muita ulkomaalaistaustaisia edes ihmisinä.

Erityisen pettynyt Orozco on siihen, että kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit ovat lähteneet tekemään perussuomalaisten ajamaa maahanmuuttopolitiikkaa yhteiseen hallitukseen.

– Monet perussuomalaiset ovat mukana äärioikeiston toiminnassa. Mutta kun Suomessa kutsut perussuomalaisia äärioikeistolaiseksi puolueeksi, nousee hirveä haloo. On aika, että joku sanoo ääneen, että he ovat rasisteja.

Vaalien alla silloinen pääministeri, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin kutsui perussuomalaisia ”avoimen rasistiseksi puolueeksi”. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi syytöksiin Twitterissä kommentoimalla muun muassa, että puolueen arvopohjassa ei ole mitään hävettävää. ”Olemme kansallismielinen ja isänmaallinen puolue; puolustamme Suomea ja suomalaisuutta”, Purra kirjoitti.

Lue lisää: Riikka Purra: Tästä syystä Junnilasta pidetään kiinni – “Voi jo tulkita, mitä tulee seuraavaksi…”

– Suomessa moni pitää maahanmuuttajia porukkana, joilla ei ole koulutusta, ja joka tulee tänne elämään valtion kustannuksella, tekemään rikoksia ja ovat raiskaajia ja vaikka mitä, Orozco näkee.

TALVISIN kahden lapsen isä harrastaa murtomaahiihtoa. Viikonloppuna Orozco pyöräili yksin Porvoosta Helsinkiin. Meksikossa hän ei olisi voinut kuvitellakaan tekevänsä vastaavanlaista retkeä, eikä pelkästään siksi, että Suomen kaltaista pyöräteiden verkostoa ei maassa ole. Ryöstön tai sieppauksen uhriksi joutumisen riski on liian suuri.

– Helsinki on inhimillisen kokoinen kaupunki. Minusta on ihanaa, että täällä on niin paljon luontoa ja puistoja. Kuka tahansa meksikolainen arvostaa Suomessa sitä, kuinka turvallinen maa tämä on.

Orozco arvostaa myös sitä, että kaupungin julkinen liikenne toimii.

– Kaikki suomalaiset eivät tiedosta sitä, kuinka hyvin asiat toimivat Suomessa. Emme voi pitää sitä itsestäänselvyytenä.

Mielenosoituksessa Orozco sanoi, että maksaa mielellään veroja, koska se on helppoa ja niiden vaikutus näkyy. Ihmiset taputtivat kommentille.

– Kuinka tavallista on, että ihmiset taputtavat verojen maksulle? Se johtuu siitä, että olemme sitoutuneita tähän maahan. Meistä jokaisella on suomalainen unelmamme. Yhdellä se voi olla löytää koulutusta vastaavaa työtä, toisella se voi olla oma talo tai kesämökki.